Tekniikkatila

Tänään oli aika piilottaa tekniikka, kuten olin suunnitellut. Kun suodatin saapui, en hätäisenä kaverina tietenkään malttanut alkaa virittelemään sitä tekniikkatilaan juuri silloin. Tämä oli luonnollisesti se työläämpi vaihtoehto.

Tekniikkatilan askartelua

Pienen jalustan kaappitila oli laskettu juuri sopivaksi suodattimelle, korvausvesisäiliölle ja sähköille. Jalustan takaseinä on materiaaliltaan ohutta lastulevyä, joten työkaluiksi riitti akkuporakone ja rautasaha (melko huono yhdistelmä tosin). Pienen jumppaamisen jälkeen sain tehtyä vasempaan reunaan ylös suodattimelle ja korvausvesisäiliölle sopivan reiän. Sama homma oikealle alhaalle sähköjä varten.

Tässä vaiheessa lyhensin myös Eheimin letkut sopivalle pituudelle. Kuvasta varmasti voi todeta, että niitä ei oltu lyhennetty vielä ennen tätä operaatiota.

Se mikä tästä teki mielenkiintoista oli se, että siirrettäessä jalustaa irti seinästä, sain mukavasti suolavettä niskaani. Ei kovin fiksua, mutta tällä tavoin sain helpommin letkut viriteltyä tekniikkatilaan. Tämä ei tietenkään olisi onnistunut isommalla akvaariolla, koska painoa olisi ollut liikaa. En varsinaisesti tilannut suolasadetta päälleni, mutta riskillä miehellä on liian kovat otteet. Vaikka vesirajasta on pari senttiä matkaa akvaarion yläreunaan, ei se tietenkään riittänyt...

Tekniikka siirretty jalustan sisälle

Lopputulos on miellyttävän yksinkertainen. Tilaakin jäi vähän ja nyt tekniikka on mukavasti piilossa. Oma akvaarionihan on hyvin low-tech, koska normaalisti tekniikkatilassa on ala-allas ja paljon muuta tekniikkaa.

Vedin alunperin akvaariolleni 6-paikkaisen jatkojohdon. Oletin sen riittävän, mutta se on jo kokonaan käytössä. Sähköä on käytössä seuraavilla laitteilla:

• 1 kpl Eheim ulkosuodatin
• 2 kpl Tunze virtauspumput
• 1 kpl Tunze pinnantaaja
• 1 kpl Maxspect 120W 16000K LED-valaisin
• 1 kpl Juwel 50W lämmitin

Yleiskuva työhuoneesta, jossa akvaario sijaitsee
27.4.2014 klo 23:00

LED-valo tekee oman haastavuutensa akvaarion valokuvaamiseen. Sininen korostuu melko reippaasti, vaikka toki LED-valot antavatkin melko kylmää värisävyä. Tuosta sinertävyydestä voi ottaa kuitenkin puolet pois, jolloin ollaan lähempänä livenäkymää.

Vettä haihtuu - pinnantasaaja avuksi

En pidä, kuten ei kovin moni muukaan, päällyslaseja lainkaan akvaariossa. Päällyslasi likaantuu nopeasti, jonka jälkeen se vie valotehoja valaisimelta (hyvä valoteho on tärkeää!). Lisäksi päällyslasit hankaloittaa tekniikan kiinnittämistä.

Akvaariosta haihtuu siis vettä jatkuvasti ja koska kyse on merivesiakvaariosta, niin haituva vesi tarkoittaa suolatasapainon heittelyä, eli käytännössä suolapitoisuus kasvaa kun vettä haihtuu pois. Suolapitoisuus olisi hyvä pitää mahdollisimman tasaisena jatkuvasti.

Yksi vaihtoehto on lisätä RO/DI-puhdistettua vettä käsipelin jatkuvalla tahdilla (melkein päivittäin), mutta onneksi veden lisäämiselle on myös käteviä lisälaitteita.

Itselleni pinnantasausta hoitaa Tunze Osmolator Nano. Laitteessa on mekaaninen pinnantasaustunnistin, eli ns. korkki joka vedenpinnan laskiessa laskee alas, jolloin pinnantasaaja käynnistää korvausvesisäiliössä olevan uppopumpun, joka pumppaa akvaarioon vettä.

Laite pumppaa kuitenkin vain tietyn määritetyn ajan verran maksimissaan vettä, eli ei loputtomasti, jos esimerkiksi pinnantasaustunnistin menisi jumiin tai se ei muuten toimisi. Pinnantasaajasta pystyy valitsemaan halutun ajan (laite pitää avata klipseistä ja siirtää pinniä toiseen kohtaan). Vaihtoehtoja oli 1,8 minuuttia tai 3 minuuttia. Minun akvaarioon tuo pienempi on sopiva. Mikäli laitteen pinnantunnistin ei nouse tässä ajassa veden mukana ylös, pysähtyy pumppu eikä se pumppaa enää sen jälkeen vettä lainkaan, paitsi jos pumpusta otetaan sähköt välissä pois. Tämä on siis varotoimi mahdolliselle rikkoutumiselle. Lisäsuosituksena on, että korvausvesisäiliön vesimäärä ei kuitenkaan olisi suurempi kuin mitä akvaarioon mahtuu.

Laite on helppo asentaa. Ylemmässä kuvassa vasemmalla on pinnantunnistin ja oikealla on korvausvesisäiliöstä tuleva letku. Alemmassa kuvassa on näkymä eri suunnasta.

Tein itselleni 10 litran ämpäristä korvausvesisäiliön, jonne tulee puhdistettua korvausvettä (ei suolata, koska suola ei haihdu akvaariosta!) Kanteen pitää tehdä kaksi reikää, joista valkoinen on sähköjohto ja musta on vesiletku. Johto ja letku menevät kiinni uppopumppuun, joka pumppaa korvausvettä akvaarioon.

Nano-versio sopii maksimissaan 200 litraiselle akvaariolle.

Loppukevennys

Puolisoni sanoi, että kirjoitan blogia liian totisesti ja jäykästi, joten tässä vitsi:

"Ompa kovvoo hommoo, sano savolaiskannibaali, kun jäistä ruotsalaista järsi."