Suolapitoisuuden tarkkailu

Kun olet tehnyt suolavettä, tulee myös suolapitoisuutta tarkkailla. Oikea arvo on 35 PSU.

Tähän käytetään refraktometriä, joka näyttää tältä:

refraktometri

Käyttö on yksinkertaista. Ota pipetillä akvaariosta vähän suolavettä ja laita se refraktometrin siniselle alustalle ja "litistä" vesi tasaiseksi liikuteltavalla levyllä. Toisesta päästä katsotaan valoa vasten ja suolatason pitäisi näkyä sinisenä. Mikäli et näe mitään, on syytä käydä optikolla tai vaihtoehtoisesti kaivaa kotelon mukana tullut ruuvimeisseli, jolla voit kalibroida putkea. Jos vieläkään ei näy mitään, on vika todennäköisesti käyttäjässä eli kyse saattaa olla IT-maailmasta tunnetusta ns. ID 100 TTI -ongelmasta, joka on yllättävän yleinen ongelma.

Mikäli PSU-arvo näyttää alhaiselta, kannattaa tsekata miten sitä suolavettä tehdään ja säädetään. Jos taas arvo on yli 35, lisää puhdistettua korvausvettä.

Suolaveden tekeminen

Koska kyse on merivesiakvaariosta, niin suolavesi on hyvin oleellinen osa sitä - yllättäen!

Suolapitoisuus pitäisi olla 35 PSU (practical salinity unit, eli suolapitoisuus promilleina).

Suolaksi ei kelpaa kaupasta löytyvä merisuola tai mikään muukaan suola, vaan suolaksi tulee ehdottomasti ostaa erikoisliikkeestä sopivaa merivesiakvaariosuolaa. Minä ostin Dupla Marin Premium Reef Salt 10 kg ämpärin, josta riittää suolaa n. 300 litraan vettä, eli minulle melko pitkään riittoisa.

Suosittelen lataamaan Aqua Calculator ohjelman, jolla on helppo laskea tarvittava suola (perustamisessa tai jatkossa vedenvaihdossa). Ohjelmaan määritetään ostetun suolan Ca, Alk, Mg ja suolapitoisuus, jonka jälkeen se osaa tarkasti laskea suolat oikein. Lisäksi ohjelmassa voi pitää päiväkirjaa akvaarion eri arvoista.

Ostamani Dupla-suolan arvot olivat seuraavat

• Ca 380 mg/l
• Alk 8,0 dH
• Mg 1280 mg/l
• Suolapitoisuus 0,970 (35,9g suolaa jokaista litraa kohden)

Koska akvaario on vasta perustamisvaiheessa, laskin tarvittavan suolamäärän 50 litralle (virtauksen takia ei kannata täyttää ihan täyteen eli 54 litraan). Määritän ohjelmaan 50 litraa lisättävää vettä sekä 35,00 PSU:ta halutuksi suolapitoisuudeksi. Ohjelma laskee, että suolaa pitää lisätä 1789 grammaa 50 litraan vettä. Määrä yllätti minut ja asia piti tarkistaa osaavammalta. Itse kun luulin aikaisemmin, että suolaa laitetaan nyrkillisen verran :)

Jos suolapitoisuus on päässyt laskemaan, on ohjelmalla helppo laskea tarvittava suolanlisäysmäärä. Esim. jos suolapitoisuus olisi päässyt laskemaan 34 PSU:hun ja haluan sen takaisin 35 PSU:hun, määritän nämä arvot ("Adjust concentration only") ja ohjelma kertoo, että suolaa pitää lisätä 55 grammaa.

Suolaa ei koskaan pidä lisätä suoraan akvaarioon, vaan se pitää sekoittaa etukäteen veteen.

Ensimmäiset suolaukset menossa

Tein ohjelman antaman 50 litran arvion 10 litran ämpäreihin eli jaoin suolamäärän viidellä ja lisäsin sen verran suolaa veteen. Suola sekoittuu huoneenlämpöiseen veteen paremmin kuin kylmään, joten veden kannattaa antaa seistä puhdistuksen jälkeen (koska puhdistaessa vesi on kylmää) huoneenlämpöiseksi.

Vettä haihtuu - pinnantasaaja avuksi

En pidä, kuten ei kovin moni muukaan, päällyslaseja lainkaan akvaariossa. Päällyslasi likaantuu nopeasti, jonka jälkeen se vie valotehoja valaisimelta (hyvä valoteho on tärkeää!). Lisäksi päällyslasit hankaloittaa tekniikan kiinnittämistä.

Akvaariosta haihtuu siis vettä jatkuvasti ja koska kyse on merivesiakvaariosta, niin haituva vesi tarkoittaa suolatasapainon heittelyä, eli käytännössä suolapitoisuus kasvaa kun vettä haihtuu pois. Suolapitoisuus olisi hyvä pitää mahdollisimman tasaisena jatkuvasti.

Yksi vaihtoehto on lisätä RO/DI-puhdistettua vettä käsipelin jatkuvalla tahdilla (melkein päivittäin), mutta onneksi veden lisäämiselle on myös käteviä lisälaitteita.

Itselleni pinnantasausta hoitaa Tunze Osmolator Nano. Laitteessa on mekaaninen pinnantasaustunnistin, eli ns. korkki joka vedenpinnan laskiessa laskee alas, jolloin pinnantasaaja käynnistää korvausvesisäiliössä olevan uppopumpun, joka pumppaa akvaarioon vettä.

Laite pumppaa kuitenkin vain tietyn määritetyn ajan verran maksimissaan vettä, eli ei loputtomasti, jos esimerkiksi pinnantasaustunnistin menisi jumiin tai se ei muuten toimisi. Pinnantasaajasta pystyy valitsemaan halutun ajan (laite pitää avata klipseistä ja siirtää pinniä toiseen kohtaan). Vaihtoehtoja oli 1,8 minuuttia tai 3 minuuttia. Minun akvaarioon tuo pienempi on sopiva. Mikäli laitteen pinnantunnistin ei nouse tässä ajassa veden mukana ylös, pysähtyy pumppu eikä se pumppaa enää sen jälkeen vettä lainkaan, paitsi jos pumpusta otetaan sähköt välissä pois. Tämä on siis varotoimi mahdolliselle rikkoutumiselle. Lisäsuosituksena on, että korvausvesisäiliön vesimäärä ei kuitenkaan olisi suurempi kuin mitä akvaarioon mahtuu.

Laite on helppo asentaa. Ylemmässä kuvassa vasemmalla on pinnantunnistin ja oikealla on korvausvesisäiliöstä tuleva letku. Alemmassa kuvassa on näkymä eri suunnasta.

Tein itselleni 10 litran ämpäristä korvausvesisäiliön, jonne tulee puhdistettua korvausvettä (ei suolata, koska suola ei haihdu akvaariosta!) Kanteen pitää tehdä kaksi reikää, joista valkoinen on sähköjohto ja musta on vesiletku. Johto ja letku menevät kiinni uppopumppuun, joka pumppaa korvausvettä akvaarioon.

Nano-versio sopii maksimissaan 200 litraiselle akvaariolle.

Loppukevennys

Puolisoni sanoi, että kirjoitan blogia liian totisesti ja jäykästi, joten tässä vitsi:

"Ompa kovvoo hommoo, sano savolaiskannibaali, kun jäistä ruotsalaista järsi."